Tämä viikko onkin tähän mennessä mennyt suhteellisen rauhallisesti kaukomummun suhteen. Muutama tekstari, ei sen kummempaa. Se kuitenkin selvisi, että se ihminen on puhunut ihan lööperiä lääkärikäynneistään.
Sunnuntai-iltana tuli Antille viesti, että mummu olisi menossa lääkäriin huimauksen takia. Poikien piti maanantaina soitella mummun mainitsemille lääkäreille, mutta kukaan heistä ei tiennyt kyseisen nimisestä potilaasta mitään, eikä mitään terveyskäyntimerkintöjä ollut viime joulukuun jälkeen tehty mummun nimellä. Tämä siis sen jälkeen, kun mummuun ei oltu saatu yhteyttä tuon lääkäriin meno -ilmoituksen jälkeen maanantaiaamunakaan. Kaikki ovat luulleet, että kaukomummu käy ainakin uusimassa mielialalääkkeensä tarvittaessa. Ilmeisesti sitten mitään lääkitystä ei olekaan ollut viime syksyn jälkeen, jos käyntimerkintöjäkään ei ole. Joka tapauksessa Antti menee veljensä kanssa käymään äitillään ensi viikolla.
Tiistaina Artulle nousi kuume ja oli koko päivän sylitakiainen. Keskiviikkona aloitin pitkästä aikaa työt. Jostain selkäytimestä se vanha rytmiikka löyty, vaikka tauko oli pitkä. Koska eilen Artulla ei ollut enää kuumetta, niin lähdettiin tänään aamusta käymään hautuumaalla siistimässä haudat ja pyörähtämässä kirjastossa. Ilmeisen huono veto, koska nyt illalla Artulle nousi taas lämpöä. Huomennakin pitäisi vetää tiivistä tahtia töitä, eikä kiva, jos yksi roikkuu koko ajan sylissä. Ollaan katseltu tässä muutaman päivän sisään sen seittemän sataa koneaiheista tubepätkää ja alkaa pikkuhiljaa… Mutta kun Muumitkaan ei kelpaa 🙂